Näkyä etsimässä (27.8.2015)

Näkyä etsimässä”

Minkä aika on NYT? Haggai 1 : 2 – 5

Ajatuksia Porin Lähetysseurakunnan kehityskeskustelun pohjaksi 27 elokuuta 2015

Tämä kansa sanoo: EI ole vielä tullut aika rakentaa Herran Huonetta”

 

Minkä aika on NYT sinun elämässä?

Onko aika rakentaa omia juttujamme vai Jumalan Valtakuntaa? Uskon että Jumalan siunaus on yllämme maallisissakin asioissa KUN ENSIN etsimme Jumalan tahtoa eli otamme vaarin AJASTA jossa elämme ja MAHDOLLISUUKSISTA / VASTUUSTA joita Herra tarjoaa meille nykyaikana. Mihin käytän suurimman osan ajastani ja voimistani? Miten voisimme kehittää seurakunnan toimintaa ja yhteyttä toisiimme niin että pääsemme eteenpäin yhdessä ja erikseen? Mitkä asiat ovat henkilökohtaisen kasvuni esteenä? On hyvä tutkia omaa sydäntä eikä niinkään arvailla muiden asenteita. Seurakunnan siunaus on sinun siunaus ja sinun siunaus on seurakunnan siunaus!

Väitän että jos uskova ei löydä paikkaansa Kristus-ruumissa siten että kokee ”palvelemisen ja kuulumisen” iloa, tämä ei pääse kasvamaan terveellä tavalla ja saattaa jopa näivettyä kuoliaaksi! (hengellisesti tietenkin) Kun seurakunnan näky ei ole selkeä monet myös ”äänestävät” jaloillaan eli häipyvät hiljaa jonnekkin harmaan alueen uumeniin. Miten voisimme estää tätä ikävää seikkaa keskuudessamme? Mietitään ja rukoillaan yhdessä sitä! Sananlaskut 29 : 17 – 18 Tämä on kutsu vain niille jotka kokevat ”Pyhää Tyytymättömyyttä” elämässään. Ellei NÄKY ole selkeänä silmiemme edessä me harhailemme ja käymme kurittomiksi! Tarvitsemme myös Jumalan Profeetallista vaikutusta ja eräässä espanjankielisessä käännöksessä (BLPH-ES) sanotaankin : ”Missä PROFETIA (Jumalallinen Ohjaus) puuttuu kansa tekee mitä vaan...”

 

Toimintakeskeisyydestä yhteys- eli suhdekeskeisyyteen

Kaikkien pitäisi kokea tulevansa paimennetuiksi mutta onko tämä ajatus tämän ajan Suomessa aivan utopiaa? Kunhan kysyn. Näin ei ollut varmaankaan alkuseurakunnassa.

1 Kor. 12 : 24 – 27 ”Jumala on liittänyt ruumiin yhteen niin, että antoi halvempiarvoiselle suuremman kunnian, 25 ettei ruumiissa olisi eripuraisuutta, vaan että jäsenet pitäisivät yhtäläistä huolta toinen toisestaan. 26 Ja jos yksi jäsen kärsii, niin kaikki jäsenet kärsivät sen kanssa; tai jos jollekulle jäsenelle annetaan kunnia, niin kaikki jäsenet iloitsevat sen kanssa.

27 Mutta te olette Kristuksen ruumis ja kukin osaltanne hänen jäseniänsä ” !

Efesolaiskirje 4 : 11 - 12 Mitä varten Herra on pannut nämä ”muutamat”? Tehdäkseen pyhät …..... kelvollisiksi palveluksen työhön”!

Toiminta eli ohjelman pyörittäminen EI ole seurakunnan päätehtävä vaan yhteys! Yritämme saada a) ihmisiä Jeesuksen Yhteyteen ja b) hoidamme suhteitamme toinen toisiimme ja Jumalaan tukien ja rakastaen toisiamme kuten Kristuskin rakasti meitä! Pelkkä toiminta väsyttää ja näivettää uskovan mutta yhteys saa aikaan MIELEKÄSTÄ toimintaa jonka keskipisteenä on Kristus ja joka EI väsytä koska silloin uskova ”tekee minkä tekee” rakkaudesta Kristukseen jota haluaa miellyttää! JOS näet jonkun aivan uuvuksissa olevan uskovan palvelevan viimeisillä voimillaan voit olla melko varma että hänellä on motivaation ja/tai aidon yhteyden puutetta uskovien keskellä ja silloin et saa olla pelkkä sivusta katsoja.

Ote kirjasta ”Opetuslapseuttaminen; Avain Elävään Seurakuntaan” (Petri Ylenius) : ”Raamatullinen seurakunta on terve ja elävä. Se elää Jumalan Sanan ja Tavoitteiden mukaisesti, mikä tarkoittaa rakkaudellisia suhteita Jumalaan ja yhteyttä seurakunnan keskellä: Se on aitoutta, rehellisyyttä ja läpinäkyvyyttä toistemme kohtaamisessa; se on paimenuutta, johon meidät on KAIKKI on kutsuttu; se tuo laadullista ja määrällistä kasvua, sillä terve seurakunta synnyttää lapsia joita kasvatetaan isien ja äitien avulla hengelliseen aikuisuuteen; se on Jumalan voimaa ja hengellistä todellisuutta arjessa; se on uskallusta valtuuttaa ja vallata maata. Tälläisen mallin Raamattu meille antaa”! Kyse on pitkälti ”yleisen pappeuden” eli alkuperäisen Raamatunmallin palauttamisesta seurakunnan ohjenuoraksi. JOS uskovat ajattelevat yleisesti että Työn tekee ”Seurakunnan Työntekijä (-t)” ja muut (suurin osa) olla möllöttää ”kuolema totisesti” on padassa. Esimerkiksi kun kokoukseen tulee uusi ihminen jonkun meistä pitäisi lähestyä tätä henkilöä luonnollisella ja rauhallisella tavalla toivottaen hänet tervetulleeksi!

Alkuseurakunta kokoontui kodeissa. EI ollut kirkkoja eikä varsinkaan katedraaleja. Koen että meidän tulisi harkita jonkinlaista solutoimintaa kodeissa mutta alkaa hyvin matalalla profiililla. Ajatus on se että uskovat voisivat paremmin kokea tulevansa kuulluiksi, hoidetuiksi ja rakastetuiksi pienemmissä ryhmissä? Mistä aloittaisimme? Onko ehdotuksia; kuka avaa ovensa ensimmäiseksi?

Miten NÄKY syntyy?

Habakuk 2 : 1 - 4 Rukous, paasto, Jumalan kasvojen edessä odottaminen ja ”tähystäminen” omalta kohdaltamme seurakunnan keskellä ovat avainasemassa tässä ”yhteisen näyn etsimisessä”! JOS emme vietä laatuaikaa yhdessä seurakunnan keskellä eli ole mukana rakentamassa sitä saattaa olla että se jää meille vieraaksi ja epämääräiseksi. Sinua tarvitaan tässä. Tarkoitus olisi että kaikki jotka koette tämän srk-kodin tärkeäksi osallistuisitte näihin tulossa oleviin aivoriihiin, yhteyden parantamiseen ja hengelliseen taisteluumme! Me ihmiset ollaan sellaisia että varsinkin uudet asiat eivät jää ensimmäisellä kerralla mieleen (”kertaus opintojen äiti”) ja KUN Herra puhuu meille että meidän pitäisi ottaa askelia poispäin mukavuusalueeltamme korvamme menevät helposti tukkoon! Näky syntyy nöyrtymällä Herran kasvojen edessä tunnustamaan itsekkyytemme ja syntisyytemme ja tekemällä sen jälkeen aitoa parannusta henkilökohtaisesti! Joskus olen ajatellut jopa niin että meillä ei ole herätystä ”koska emme itse asiassa halua sitä tosissamme” sillä tyydymme uimaan vain pintavesissä omalla mukavuusalueellamme. Olisko näin? EN syytä ketään – saarnaan ensin itselleni mutta olemmeko valmiit ottamaan vastaan SEN HAASTEEN jonka Jumala meille haluaa antaa? Aivan jokainen meistä vaikuttaa ilmapiiriin jonka seurakunnassa luomme joten kukaan meistä ei voi ajatella että minun osuudellani ei ole väliä – sillä ON ja paljon! Herra antakoon meille sen armon että voimme nähdä kuinka sieluja pelastuu, sairaita paranee, uskovat uudistuu ja seurakunta lisääntyy ”Pyhän Hengen virvoittavasta vaikutuksesta”! Olemme samassa veneessä ja jokainen meistä voi oppia jotain uutta ja hyvää muilta. Kertokaapa avoimesti ajatuksianne tämän lyhyen epistolani johdosta. Kiitos kaunis! Yst. Terveisin; teidän Joel Viljanen